Syksy

Syksylle sanoin: Tervetuloa! Kesällä ei ehditty juoda kuistilla aamukahvia, koska kuistia ei ollut. Oli vain suuri kolmen metrin pudotus ja kapea laskusilta, jonka alapuolella oli pala maan syövereihin piiloutunutta kalliota. Suussa maistui betoni ja valumuotin öljy. Talo sai lujemman jalan. Se kesä meni jo. Ei ehditty nauttia auringosta. Päivät lipuivat ja muumioituivat, kuin omenat puussa. Talossamme tehtiin salaojaremontti, joka vei ajan, kesän ja kesälle suunnitellut haaveet.

Nyt on syksy ja tuuli. Puusta roikkui päärynöitä, jotka hyödynnettiin. Lämmityskausi on aloitettu. Aamuisin poltellaan pesällinen puita omaksi ja kissojen iloksi. Valmistaudutaan koteloitumaan. Huolehtimaan talosta ja odottamaan pakkasia. Kukkasipuli-ihmiset asettuvat jo laskemaan päiviä seuraavaan kevääseen, tulppaanit, hyasintit ja laukat, vihreitä hattujanne odotetaan.


- Herra Puukenkä -

Majailijat

Tänä kesänä alakerrassamme on vieraillut pitkäviiksiä oikein ruuhkaksi asti, enkä nyt tarkoita mitään hipsteritihentymää vaan kehrääväisiä kissaystäviä. Oma eläintarha on pysytellyt yläkerrassa vierailujen ajan ja tyytynyt kohtaloonsa, kun palvelusväki on ravannut alakerran ja yläkerran väliä yrittäessään miellyttää kaikkia osapuolia.

Majoitukseemme on sisältynyt tiukkaa kuria pöydille hyppimisen suhteen, mutta myös syvärapsutusta ja päälakisilitystä ainakin 45 minuuttia päivässä. Katselutasannemahdollisuus (kaivinkoneita ja ohiajavia autoja, jokunen lintu). Lentävän sulan metsästystä aamukahvin aikaan.
Kukin vieras on itse saanut valita nukkumapaikkansa, suosittuja ovat olleet viileä nurkka kamiinan vieressä, sekä hotellinjohtajan paita lattialle laitettuna, eikä toki ole syytä unohtaa perinteistä nojatuolipaikkaa, jossa päiväunet maistuvat parhaimmilta.

Näiden turistien ei ole tarvinnut yksin ihmetellä ympäristöään, vaan myös heitä on tultu katselemaan monien kissa -ja ei niin kissaihmisten toimesta. Tutustuminen hotellivieraisiin on ollut meille suuri ilo.



-All inclusive kissahotelli Puukenkä ja Räsymatto-

Pojat

Oli eräs toinenkin syy miksi menimme Villa Roosaan juuri avajaispäivänä, nimittäin Matti Pikkujämsä, joka maalasi siellä ihmisistä muotokuvia. Herra Puukenkä halusi itsestään ja Uula-kissasta yhteispotretin ja kieltämättä tänä lemmikkikuvien ja selfieräpsyjen valtakautena tuossa herrain pönötyksessä on jotakin hyvin juhlavaa ja arvokasta.

Ja kerrottakoon, että ei emme ajatelleet tuota harmaata, mutta sattui kuitenkin nyt sopimaan molempien vaatteet yhteen. Uulasta näytimme niitä lukuisia kuvia, joita lellipennusta on toki otettu, eikä siksi harmaaturkin ollut pakko lähteä paikan päälle.

Kehystäjä ei tietenkään kulje kehykset kaulassaan, kuten ei suutarin lapsillakaan ole kuin sukat, eikä lasimestarin tytärkään ole läpinäkyvä, että kehyksiä tässä juuri mietiskellään, josko sitten ennen joulua olisimme päätyneet johonkin ratkaisuun.

Lisää näistä muotokuvista voitte lukea täältä.

-Neiti Räsymatto-

Sen oksille kissat laskeutuu

Palveluskuntamme mielestä kaupoissa myytävät kissaeläimille tarkoitetut huvipuistot eivät ole riittävän hienoja ja heitä epäilyttää kiinnostavatko sellaiset hökötykset raapimisasiantuntijoita vielä vuosienkin päästä. Olimme kuulleet puhuttavan itse rakennetusta kissapuusta jo pitkällisen tovin, uskoimme sen olevan pelkkää huhupuhetta, jolla meidät saadaan hiljaiseksi, vaan kuinkas kävikään.

Tuo toinen näppäristä palvelijoistamme, se setätyyppi sanoi olevansa hiihtolomalla, vaikkei sillä mitään asiaa ladulle olekaan, kun on laittanut suksensa kukkakepeiksi. Aikaa sillä kuitenkin oli sen verran, että kauan sitten suunniteltu puu laitettiin työn alle, suljettujen ovien takana ne sitä rakensivat, tätityyppi tökki virkkuukoukulla trikookuteesta yhden pesän ja toinen roikkuva on tulossa ontelokuteesta. Rungon ympärille laitettiin meidän mieliksemme lempimateriaaliamme, sen on tehnyt kaupantäti ja laaduntarkastuksemme läpikäyneenä voidaan todeta mummojen voittavan 6-0, sillä kaupantädin matto ei näytä kestävän hurjien petojen raatelua.

Tasanteiden päälle nuo laittoivat huonekalukangasta, joka on mukavan huopamaista, eli lämmintä, siitä me pidämme. Reunoihin ne ujuttivat tarrat, jotta kankaat on helppo repäistä siistittäviksi, sillä jostain kumman syystä niitä ärsyttää meidän jättämät karvajäljet.

Oksille saamme välillä roikkumaan erilaisia leluja, joille annamme kyytiä kaikin voimin ja herkkujakin on saatu, kun on tehty temppuja hyppien tasolta toiselle.

Päätämme raporttimme tähän, lopussa materiaalitiedot.

- Kissanmutkan eläinjaosto -

Puu: Männyn latva, joka on kuivunut kuorittuna jo monta vuotta, puun kaatoi Neiti Räsymaton iskä
Kangas: Iskun tehtaanmyymälästä ostettu rulla huonekalukangasta
Tasot: Vaneria
Matto: Myös Iskun tehtaanmyymälästä
Maali: Tikkurilan Helmi, sävy G439
Lisäksi: Trikookudetta Alestalosta, nippusiteitä, ruuveja, kannakkeita, kulmarautoja, vanha komeron ovi, vanha kynttilänjalka, neljä pyörää, joissa kahdessa lukot

Viimeinen tikki

Kissanmutkan projekteista yksi ikuisesti keskeneräiseksi luultu on saatu päätökseen, ikuisuuspeitto eli tilkkutäkki valmistui sittenkin. Kirjoin siihen aloitusvuoden 2013 ja hyvin toiveikkaana ja aktiivisena tikkaajana kirjoin myös lopetusvuoden 2015. Hups.

Vasta tämän vuoden puolella pistelin viimeiset langat ja käänsin reunat, kenties seuraava täkki (joka jo mielessä kolkuttaa) on vielä hienompi ja nopeammin tehty, vaikkei pitkällisissä ja hitaissa projekteissa mitään vikaa ole. Tätä värikästä peittoa on jo käytetty kissamajana, päiväunipeittona, makuualustana, niskatyynynä ja serkun piilopaikkana. Paras tikkausneula vääntyi sormieni välissä mutkalle työn edetessä, mutta ainakin muistan neulavihkoa katsellessa, että miksi juuri se yksi pitkä neula on kaarella kuin jousi.

Puukengän uuteen vuoteen kuuluu uusia mieluisia haasteita toisessa kaupungissa, joten sillä välin onkin hyvä aloittaa sata uutta käsityöprojektia, aina niistä joku valmistuu. Joskus.

-Neiti Räsymatto-

Jouluinen kimara

 

 

 

Kissanmutkan Herra ja Neiti sekä Karvapallot toivottavat kaikille meidän blogin lukutoukille hyvää joulua ja superia vuotta 2016!

 Tässä kuvakimara Herra Puukengän instagramista, meidän leipomuksista ja muutama lego-rakennelma. 

1.) Vanha englantilainen kakku, lehmäkarkki-kuorrutuksella. 

2.) Piparkakkuja.

3.) Räsymaton rakentamat lahjapaketit.

4.) Joululeipä kohoaa.

5.) Joululeipä valmis, punajuuriperunaleipä, raskileipä. 

6.) Lisää pipareita, koristeltuina ja joulusahramipullaa. 

7.) Räsymaton rakentama Rohkeusapuri. 

8.) Puukengän rakentama Kid nappari. 

9.) Kissahotellissamme kolme päivää vierailleet Möttönen (pienet yläkuvat) ja Kerttu (Jääkaapin päällä makoileva talouspaperirullan tuhoaja). 

- Herra Puukenkä - 

Arvonnan tulos

Kissat ovat maukaisseet.

Arvonta suoritettiin seuraavasti. Jokainen kommentin jättänyt sai yhden äänen eli kuvassa näkyvän arpalipukkeen. Kaikkien lipukkeiden sisälle laitettiin kuivattua kananlihaa houkutukseksi. Kissat kaatoivat voittolipukkeet.

Voittajat ovat,

- Uula kaatoi nenällään pääsyliput Habitareen Neiti Turkoosille ja Kesänaapurille

- Sämpylän äänet menivät Katja Nummiselle ja Rillelle

- Tsaikovski sävelsi voittofanfaarin Siinattarelle


Onnea voittajille ! Voittaneille on lähetetty sähköpostia Neiti Räsymaton toimesta.



-Uula the Kiharakissa, Sämpylä Näkkärintytär ja Tsaikovski "Taiska" iskelmäkissa

Assistentit: Herra Puukenkä ja Neiti Räsymatto-

Felis catus arpoo lippuja Habitareen

Räsymatto: Jos mä ottaisin nyt teistä kuvat, niin te voisitte sitten käynnistää sen lippuarvonnan siellä blogissa?
Tsaikovski: Onko pakko tulla pois sängyn alta?
Sämpylä: Tänään sataa. Mua väsyttää.
Räsymatto: Ei teijän ulos tarvii mennä.
Uula: Tarviiks olla paikallaan?

Räsymatto: Jos yrittäisitte edes, tekisitte vähän jotain ruokanne eteen.
Uula: Me on kyllä jaettu jo Sämpylän kanssa tiskivuorot.
Sämpylä: Saako siitä palkkaa? Herkkuja?
Tsaikovski: En tuu pois sängyn alta.
Räsymatto: Voitko siirtyä ees vähän, toi hiekanmuru tulee kuvaan?

Räsymatto: Hei nää kuvat on ihan huonoja, tekisitte jotain jännää edes, leikkisitte vaikka. Olisitte söpöjä kissavideokissoja, jotenkin fiksumpia.
Uula: Kuka meistä sitten saa arpoa ne liput?
Sämpylä: Kuka on Felis catus?
Tsaikovski: Voiko sen Habitaren syödä?
Räsymatto: Unohtakaa koko juttu.


Arvomme arvoisan älykkään karvaraadin kanssa viisi lippua Habitareen. Voit osallistua arvontaan jättämällä kommentin tähän merkintään 31.8 klo 18.00 mennessä (mikäli kommentoit anonyyminä, jätäthän myös sähköpostiosoitteesi, josta sinut tavoittaa). Arvonnan voittajia on siis viisi ja kukin voittaa yhden lipun, jonka saa käpäläänsä suoraan eteläiseltä sisäänkäynniltä messuille mennessään. Habitare järjestetään 9.-13.9.2015 Helsingin messukeskuksessa, saman katon alla on myös ArtHelsinki, Antiikki, ValoLight ja HiFiExpo-tapahtumat. Messut ovat avoinna yleisölle torstaista lähtien, keskiviikko on ammattilaispäivä.

Miten me sitten tähän juttuun liitymme? Siten, että tänä vuonna Habitare on päättänyt tehdä tiivistä yhteistyötä myös bloggaajien kanssa, olemme kiitollisia, että mekin tämmöisinä vähän epäsisustustyyppeinä, tavallisen arjen raportoijina kelpaamme tuohon joukkoon. Luvassa on siis vinkkejä messuille meidän näkökulmastamme, nostamme esille jotakin sellaista, mistä me pidämme ja ehkä tekin tykkäisitte.

Toivotamme Felis Catusten kanssa arvontaonnea, vaikkei niistä ollutkaan blogia kirjoittamaan.

-Neiti Räsymatto-

Kameranrullasta päivää.

Kuvakimara sen miehen iPadistä. 

1 Ystävän, Räsymaton serkun syntymäpäiväkakku, pensasmustikkajuustokakku.

2 Uusi lelu, Fiskars kelaleikkuri, ekologinen, se työnnettävä versio. 

3 Villa Roosa, kasvien luurangot, Ilkka Virtanen, vaikuttaa mielessä vieläkin. 

4 Villa Roosa, Metaria-ryhmä, sovellustaidetta. 

5 Kroissantti, itse tehty, Teemun ja Markuksen leipäkirja. 

6 Uula, Vege! -keittokirja, alelöytö, kovalla kulutuksella, suosittelen. 

7 Pulla, raparperipuusti, mansikkapulla, syöty. 

8 Puuliiteri, kesäprojekti, katolle mansikkamaa, kesken. 

9 Koira, kyläilijä, ei sisäsiisti, vahinko kävi matolle, maalattu lattia liukas tassujen alla. 

10 Kissa, yökyläilijä, arvovieras, käy toistekin. 

11 Naivistit, Iittala, Petra Heikkilä, joku tuommoinen vielä omalle seinälle. 

12 Leipä, pataversio, syöty. 

13 Räsymatto, mandala, kukkasia, naamio, hauskaa. 

- Herra Puukenkä - 

Nimet ja kasvit

Viime viikolla vietettiin nimipäiväviikkoa. Toisaalla on elokuvajuhlat, jossakin on muotiviikot, mutta meillä on peräkkäisten nimipäivien vuoksi julistettu koko viikko nimipäiväviikoksi. Eikä juhla lopu siihen, sillä nythän on maaliskuu ja sehän tarkoittaa synttärikuukautta, joka jouhevasti jatkuu hieman seuraavan kuukauden puolelle. Yksi harjoituskakku on jo tehty ja kutsujakin toimitettu. Hulluilla on huvinsa ja juhlahulluilla sesonkinsa.

Sisällä kukkivat kohta omenapuun oksat. Kukkakärpäsiä metsästävän hurjan saalistajapedon mielestä tuollaiset risut ovat vain tiellä. Vanhoihin kuppeihin ja jälkiruokakulhoihin on kylvetty vihanneskrassia, retiisiä ja parsakaalia niiden versojen vuoksi, niitä voi syödä tai olla syömättä, kelpaavat ihan katseltaviksikin. Pääsiäisruohoksi ne ovat kyllä auttamattoman aikaisessa, mutta tämän kokeilun perusteella voi sanoa, että kolme päivää riittää ja hulppea viheriö kasvaa jo. Jonkinmoiseen valkoisen pallon puttausharjoitteluun tarvitaan kyllä jo isompi vati.

Millainen on sinun maaliskuusi?

-Neiti Räsymatto-

Raavintarullan paranneltu versio

1. Taita matto kaksinkerroin kuten kuvassa, niin että toinen puoli jää vähän vajaaksi, sillä rullatessa reuna siirtyy. Tässä vaiheessa poista maton päällä istuva kissa.

2. Rullaa ensin toisesta, sitten toisesta päästä, niin että keskikohdassa kaksi rullaa törmäävät. Poista kuitenkin maton keskellä istuva kissa.

3. Laita ympärille nippuside. Tässä versiossa, joka on noin 70 cm leveä on kolme nippusidettä. Katkaise nippusiteiden törröttävät päät. Tässäkin vaiheessa ole tarkka ja poista nippusiteen ja maton välistä kissa.

4. Nippusiteiden kiristämiseen voi olla helpompi käyttää apuvälineitä, jotta sen saa varmasti kireälle, apuvälineiksi emme suosittele hampaita, emme ihmisen, emmekä kissan.

5. Ota käyttöön, tässä Uulan esimerkillisen vauhdikas suoritus.

Aiemmassa versiossa maton ympärillä oli kuminauhoja, ne tuppasivat katkeamaan ja niitä oli liiankin kiva kuljettaa keskellä yötä sänkyyn. Joillakin kissaotuksilla on myös tapana nieleskellä kuminauhoja, joten niiden käyttöä emme suosittele. Nippusiteellä rullan saa todella napakaksi ja se helpottaa raapimista. Jos et omista nippusiteitä, voit yhtä hyvin käyttää avuksi narua.

Rulla on ollut testauksessa myös ystäviemme kissallisissa kodeissa ja ihme kyllä kaikenlaiset kissat ovat siitä pitäneet kovasti. Rullassa on helppo kääntää vähemmän raavittu kohta esiin ja taas se on kuin uusi. Mattoja kannattaa katsella kirppiksiltä, jos sellaista ei satu olemaan ylimääräisenä.

- Herra Puukenkä ja Neiti Räsymatto -