Toivotamme

Mukavaa, kelvollista ja kunkin itsensä näköistä joulua!

Meidän jouluumme kuuluu kissaa joka sormelle (ainakin yhden käden), sillä alakerrassa toimii taas all-inclusive-kissahotelli Puukenkä ja Räsymatto, jossa lomaansa viettävät pitkälliskarva ja pilkullishousu. Pyrimme palvelemaan heitä kuten parhaiten osaamme, rapsutusta tasatunnein ja liikkumaton syli silloin tällöin. Valkoiset joulutulppaanit availevat kukkiaan jo innokkaina ja raidallinen amaryllis kököttää maljakossaan tomerana. Ensimmäinen suklaarasia on kohta tyhjennetty, joulukaupan kärrykolarihysteriastakin on selvitty leveällä hymyllä. Vesisade on vienyt pian lumen pois, mutta emme anna sen haitata.


-Puukenkä ja Räsymatto-

Nyökyttävän hanhen aika

Rollaattorikissa, balettikirahvi, taistelulaiva, revolverit, nyökyttävä hanhi ja kaikki muut joulupallerot on laitettu vinttiin. Lyhyt on koristeiden aika esillä, mutta ehkä juuri siksi niihin ei koskaan kyllästykään.

Herra Puukenkä haaveilee luistelusta, nätti termospullo löytyy ja kori, mihin se laitetaan, retkimukit on, mutta luistimia ei kummallakaan. Toisaalta myhäilen tyytyväisenä, sillä meistä se oman elämänsä Korven Kiira on kuitenkin Puukenkä ja hitaasti eteenpäin lipuva villainen tukki olen minä. Ilman luistimia vältän monta noloa tilannetta tänä kamerapuhelimien ja julkisten videoiden aikana.

-Neiti Räsymatto-

Jouluinen kimara

 

 

 

Kissanmutkan Herra ja Neiti sekä Karvapallot toivottavat kaikille meidän blogin lukutoukille hyvää joulua ja superia vuotta 2016!

 Tässä kuvakimara Herra Puukengän instagramista, meidän leipomuksista ja muutama lego-rakennelma. 

1.) Vanha englantilainen kakku, lehmäkarkki-kuorrutuksella. 

2.) Piparkakkuja.

3.) Räsymaton rakentamat lahjapaketit.

4.) Joululeipä kohoaa.

5.) Joululeipä valmis, punajuuriperunaleipä, raskileipä. 

6.) Lisää pipareita, koristeltuina ja joulusahramipullaa. 

7.) Räsymaton rakentama Rohkeusapuri. 

8.) Puukengän rakentama Kid nappari. 

9.) Kissahotellissamme kolme päivää vierailleet Möttönen (pienet yläkuvat) ja Kerttu (Jääkaapin päällä makoileva talouspaperirullan tuhoaja). 

- Herra Puukenkä - 

Otteita Herra Puukengän joulukalenterista

Homman jujuhan on se, että koska olemme aikuisia, voimme ostaa kauniin värisiä Legoja itsellemme. No seuraavaksi piti keksiä hyvä syy, josta keksinkin idean, että joulukalenteri saa luvan kelvata selitykseksi. Minä annan parittomina päivinä Räsymatolle rakennusidean ja parillisina päivinä päinvastoin. Räsymatto mainitsikin joulukalenteristamme jo aikaisemmassa postauksessaan ja siitä lisää Instagrammin puolella, minun nimimerkkini alla. Tähän merkintään eksyi Räsymaton tekemät pitkälonkeroinen kalmari ja monivitamiinivalmiste, minulta on nähtävissä Ikea-kuvaston kansikuva. 

- Herra Puukenkä - 

Joulu kävi taloksi

Tuli ihan joulupuun takaa semmoinen päiväjärjestys, ettei siinä ehtinyt availla tietokoneita, saati päiväsaikaan kuvailla nurkkia, unohtui toivottaa teille hyvää yhtään mitään. Oli kaikkialla seilaavia paperikasseja, laatikoita ja irtotavaroita, jotka huutelivat itselleen satamapaikkaa. Yläkerrasta kannettiin ainakin neljäsataa lastia astioita, täysin käsittämätöntä, että joku on kerännyt tänne sellaisen määrän niitä, kuka ihme?

Päästiin ihan vahingossa jouluksi salonkiin ja keittiöön, ei ollut tarkoitus, mutta niin siinä kuitenkin kävi. Olen pahoillani lahjanantajat, kyllä kaksi huonetta lisää oli paras lahja.

Nyt on jo kestitty vieraita ja asiat alkavat löytää hyllynsä ja päivät uuden rytminsä. Aamuisin on pidempi askel aamupalalle ja puhelin on aina väärässä kerroksessa. On kuin eläisi kahta kotia, kun käytävä on kylmä, eikä väliovia pidetä auki. Kiharainen kissa tahtoo torkkua keittiön kamiinan edessä, eikä sille kelpaa petipaikka. Raitakatti on vieraillut muutaman kerran alhaalla, mutta vielä on melko kyyryselkäistä tarkkailua sen toiminta. Musta mystinen katti pitää olostaan yläkerran rauhassa, eikä tahdo edes kurkkia avaraan maailmaan.

Viskeltiin vähän joulukoristeitakin ympäriinsä ja kuusikin pääsi sisään kuistilta. Ei tietenkään silitetty joululiinaa, sillä sellaiseen vakavamielisyyteen emme kyenneet. Lisää kotikuvia on tulossa pidemmän selostuksen kera, kunhan tässä ehtii. Pysykäähän kuulolla.

-Neiti Räsymatto-

Maija, Elias ja hienot kuvat

Seuraava vinkkini on kahdenlainen. Näissä kuvissa on kaksi kirjaa, siis oikein hyvää kirjaa, Maija Poppanen ja Puhelias Elias, mutta näitä kahta kirjaa yhdistää myös seikka, josta ajattelin kertoa.

Kirjojen kuvat ovat Marika Maijalan kynästä ja sattumalta huomasin, että hänellä on myös oma nettipuoti, josta kuvituskuvia voi tilata julisteena. Sanoisin, että aika huikea tapa ostaa jotakin kaunista seinälleen. Luulen, että sinun kannattaa toimia ripeästi, jos innostuit ja mielit saada julisteen joulupakettiin.

Suosittelisin myös Maijalan kuvittamia Sylvi Kepposia, mutta niitä ei kyllä tunnu löytyvän mistään. Olen ostanut lahjaksi Sylvi Kepposen kirjekaverin ja Sylvi Kepposen hukkaretken eräälle pikkutytölle, olisi varmaan pitänyt ostaa itselleenkin ne, ihan vaan, koska kauniit kuvat ovat satuja jo itsessään.

-Neiti Räsymatto-

Pieni hymy

Lahjavinkkaus se jatkuu vaan. Tämmöisen kulhon saaja on täysin tunteeton mörkö, jos ei yhtään ilahdu tai jos ei hymyn häive kiipeä naamaa kohden, kun paketti aukeaa. Älä nyt ainakaan sellaiselle mörkötyypille mene lahjoittamaan näin kivoja juttuja, anna sille vaikka risuja tai keppi.

Tampereella on sellainen kiva kauppa, kuin Domdom, jossa lienee ainoana kauppana Suomessa myydään näitä House of Rymin tuotteita. Hymyilevän kulhon kuosin on suunnitellut Elisabeth Dunker, jonka kirjasta vinkkasin aiemmin. Domdomin koko Rym valikoiman näet tästä.

Piipahtaessani Tukholmassa lokakuussa kävin House of Rymin liikkeessä, tietenkin siinä sattui niin, etten osannut ostaa yhtään mitään, kun oli kauppa niin pullollaan houkuttelevia asioita ja niin kauniisti esille laitettuna. Nämä ovat siis sieltä Tampereelta kotoisin, vaikka voisinhan aina huijata, että matkustin kulhot kainalossa meren yli.

-Neiti Räsymatto-

Uuden kirjan tuoksu

Seuraava hyvä vinkki lahjapaperin sisään on kirja, eikä mikä tahansa kirja, vaan monitoimikirja Elisabeth Dunkerilta. Se ei oikeastaan ole mikään askartelukirja, eikä varsinkaan sisustuskirja, mutta kyllä siinä askarrellaan ja tilojakin on kuvattu. Fine little day on elämäntapakirja, eräänlainen toimintakertomus, kuin lukisi blogia kirjana. Kirja sisältää enemmän kuvia, kuin tekstiä, joten tuskin kielitaidoton (kuten minä) edes huomaa sen olevan vierasta kieltä.

Omani tilasin Adlibrikseltä, mutta saahan näitä sieltä Fine little dayn kaupastakin, jossa kyllä saattaa olla muitakin houkutuksia, ei sillä etteikö muka kirjakaupan puolellakin olisi, jos on vähänkään hamstraamishenkinen ja helposti ihastuvaa sorttia.

Oikeastaan kirjalahjan saaja saa kolme lahjaa, sen kirjan, sen uuden kirjan tuoksun ja uuden kirjan koskemattomat sivut, joita silitellä. Tässä kirjassa sekä paperi, että paperin tuoksu ovat kohdallaan.

-Neiti Räsymatto-

(Ai kenen luona on tuollaista keltaista kiurutapettia? No meillä, alakerrassa, salongissa, joka hiljalleen valmistuu.)

Musta muistutin

Ajattelin koota blogiin joulukuussa lahjavinkkejä, sellaisia asioita, joista itsekin ilahdun. Voi olla, että Puukenkämies liittyy mukaan tarinoimaan, mutta tällä hetkellä hän viettää vapaat hetkensä alakerran remontin parissa.

Ensimmäisenä esittelen teille erään mustan ilahduttajan, kapistuksen, jota silmäilemme useamman kerran päivässä. Siihen kirjoitetaan muistettavat menot, siinä roikkuvat magneetilla kivat kortit, kalenterin kuluva kuukausi ja joskus parkkisakotkin. Kyseessä on KotonaDesignin ilmoitustaulu, johon tarttuu niin magneetti, kuin liitutussikin. Oman muistuttimen löysimme Design Market- tapahtumasta. Liitutussi on kyllä korvaamaton kaveri ja tekee kaunista jälkeä, sillä voi piirtää ikkunaankin.

Ilmoitustaulujen lisäksi valikoimaan kuuluvat erilaiset magneetit, kuten nuo alimman kuvan Durat-magneetit, joiden kanssa voi haaveilla omasta Durat-tasosta (minä ottaisin tuollaisen violetin).

Jos ei tahdo katsella yksiväristä ilmoitustaulua on KotonaDesignilla myös kuviollisia versioita ja samainen yritys on toteuttanut myös Emman museokauppaan kuviollisia ilmoitustauluja, esimerkiksi Pekka Jylhän "Vavisten ja kunnioittaen"- teoksesta tehty muistitaulu, toimii sinälläänkin ilahduttajana.

Tuotteissa on jotakin arkisen kaunista ja kekseliästä. Eikä ollenkaan ole haitaksi, että suuri osa materiaaleista on kierrätettyjä. Haaveissani on kuutaulu, sen lähemmäksi kuuta ei taida tämmöinen tavallinen ihminen päästä.

-Neiti Räsymatto-

Joulustrutsi

Vaihdettiin sitä järjestystä, kuten aiemmin kerroin, se kaikki saattoi alkaa tuosta punakasta kaverista tuon mustan hatun alla tai sitten se saattoi johtua nakkisirkuksesta helmitaulun vieressä tai siitä, ettei kissanhiekka sängyssä ole mukavaa tai siitä, että joskus ihminen tahtoo vaihtelua.

Tämä on kuitenkin se minun puoleni ja kuvassa joululahjani, josta vähintään häkellyin. Aina ei mee ihan tasan, jos toinen saa strutsilampun ja toinen saa musiikkia ja rusetin kaulaansa.
Haastan Herra Puukengän näyttämään oman puolensa.

-Neiti Räsymatto-

Luukuista 3

Luukuista tulleita, joita ei ole esitelty Salongin puolella tai instagramissa: 

- Luumuhilloa keltaisista yksilöistä, ranskalaiseen tapaan

- Isä ostetaan kesämökki -äänikirja

- Koivupillejä ja teippejä 

- Carcassonne-pelin minilisäosia

Kuvan oksiin on laitettu tubrulleja, joita löysimme Porvoosta. 

Tärkeä apuväline meille tekeville. 

- Herra Puukenkä - 

Fazer laatikosta päivää

Nyt saa joulu tulla. Olemme laatineet vierailusuunnitelman. Onneksi kyseessä ei ole minuuttiaikataulu, mutta ajokilometrejä kertyy kuitenkin. Yöksi on tarkoitus palata kotiin kissojen luokse lämpimään. 

Ystävämme Aino teki meille hienot joulumaatuskat. Ne pääsivät paraatipaikalle. Kirahvi ostettiin alennuksesta, se halusi muuttaa juuri meidän pähkähulluun joulukoristeseurueeseen, johonkin siihen laulavan nunnan ja kimaltavan poron viereen. 

Eilen kävimme kuusivarkaissa oikein luvan kanssa. Räsymaton täti ojensi minulle sahan ja sanoi, että mars metsään. Räsymaton mummolle vietiin maljakkoversio, mutta meille auton suksitelineisiin kiinnitettynä matkasi tuuheampi ulkokuusi kuistille. 

Tällä viikolla Sämpylä ja Uula kävivät hammaskivenpoistossa. Puhtaat hampaat tuli, vaikka turpavärkit olivat turvoksissa kolmisen päivää hoidon jälkeenkin. Kyllä nukutuksesta heräävä, tokkurainen eläin, vain on suloinen otus. Uula alkoi herättyään heti järsimään laastarilappua tassustaan, vaikka ymmärrystä kissassa ei vielä silloin ollut.

Tsaikovski oli ihmeissään lääkärituoksuista ja vietti erakkoelämää toisten toipuessa operaatiosta. Nyt meininki on taas entisensä, vaikka Sämpylälle annettu suutahna maistuukin pahalle vanilija-aromista huolimatta. 

 - Herra Puukenkä - 

Koristelutoimikunnan hidas valmistautuminen

Laitoimme viikonloppuna jo muutamia joulukoristeita. Ikkunoiden väleissä ovat nyt valkoiset sienet. Punaisessa jalkalampussa roikkuu kukkaisjääkarhu. Väliaikaiskeittiön seinällä nököttää mintunvihreä käpy ja joulukalenterista tulleet Herra Puukengän eläimet ovat myös päässeet ikkunaan.

Aiemmin esitelty 24 askelta jouluun -kirjan paras aukeama on mielestäni joulukoristeaukeama, johon on koottu kirjantekijöiden joulukoristeet ja kerrottu mistä mikäkin on peräisin. Sillä tavoin minustakin olisi mukava muistaa mistä mikäkin koriste on peräisin, kuinka vanha se on ja missä kodissa se on roikkunut.

Sienet olivat ostos kerrostalokotiin, sielläkin ne roikkuivat olohuoneen ikkunassa. Kukkaisjääkarhu oli minulla jo vaaleanpunaisen keittiön asunnossa. Käpy on tämän vuoden ostos, se ei ehkä olekaan joulukoriste, vaan saa roikkua seinällä kauemmin.


-Neiti Räsymatto-