Saimme hyvän tekosyyn suunnata biilimme nokan Tampereelle viime maanantaina, kun Forget me not-kauppaan oikein varta vasten kutsuttiin. Pikkuinen Lankakauppa Kerän vanha liiketila oli sopivasti täynnä blogihenkilöitä, kaikki ennalta tuntemattomia meille.
Seinän kiurut olivat saaneet hieman väriä höyheniinsä. Muillakin seinillä oli paljon väriä, täällä kerrottiin oitis, ettei valkoinen ole kauppiaiden lempiväri. Keskustelimme kivijalan tulevaisuudesta, siitä, kun nekin lopettavat, jotka ovat olleet ihan aina. Forget me not on ymmärtänyt senkin oivallisen seikan, että ihmisten ihastellessa Facebookissa tuotteita on kätevää, jos sitä kautta voi myös tilata. Uutta nettikauppaa kuulemma suunnitellaan ja uusia tuotteita ja tekijöitä etsitään korvat höröllä.
Forget me not myy vintagevalikoiman lisäksi omaa kierrätyskankaista tehtyä mallistoaan ja Suomalaisia merkkejä, joiden tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Vintagerekissä roikkuivat ihanat kaksostakit, punainen ja sininen, hetken ajan toivoin kaksossiskoa, jonka kanssa voisin Tiuhtin ja Viuhtin tavoin kuljeskella samanlaisissa takeissa.
Herra Puukenkä osti itselleen Fiasko-merkkisen karhupaidan, iso plussa siitä, että tämmöiset kaupat eivät ole pelkästään tyttöjen paikkoja, vaan miehillekin löytyy jotakin! Itse hypistelin noita kolmannen kuvan Mine Güngör- koruja, mutten osannut oikein päättää.
Kiitos meidät koollekutsunut Anni sekä kauppiaat Emmi ja Anuliina! Oli ilo!
Forget me not löytyy osoitteesta Aleksanterinkatu 30, 33100 Tampere.
- Kuvasi ja kirjoitti: Neiti Räsymatto
Kyyditsi ja fiilisteli: Herra Puukenkä -
Onpas kivan näköinen paikka! Miten noita kutsuja muuten saadaan, mä en saa ikinä mitään? :)
VastaaPoistaKävin kyseisessä puodissa joulukuussa ja oli kyllä kiva kauppa! Jos asuisin Tampereella, niinvarmasti kävisin usein.
VastaaPoistaSuperSanna: No silleen, että pidetään tämmöstä harvakseltaan päivittyvää blogia, jossa ei oo varsinaista juonta ollenkaan, seuraajiakin oli eiliseen asti alle sata, nyt jo tasan sata. SItten vaan availlaan sitä sähköpostia öin ja päivin sen toivossa, että jotain kutsuja olis sadellut. No eikäkö emmää vaan tiijä, miten joku tänne on eksynyt ja vielä sinne mun toiseenkin, omaan blogiin.
VastaaPoistaKarkkis: Mua vähän harmittaa se, ettei voi asua kahdessa paikassa yhtä aikaa, tai varmaan vois, jos ois paljon rahaa. Mulla on aina toinen jalka Tampereen oven välissä ja toinen uponneena tänne Lahteen.
Mä oon ihan unohtanut tuon paikan. Muka kirjoitin sen joskus ylös, että seuraavalla TREvisiitillä menen. Enkä näemmä mennyt. Kiitos muistutuksesta :)
VastaaPoistaLaura: Siinähän se on sopivalla alueella muiden kivojen kanssa lähekkäin.
VastaaPoista