4.12.2014

Ritari ratsasti paikalle































Joku jossakin blogissa kertoi tilaavansa mielessään kirppiksille asioita, joita kaipaa ja kappas niin ne vaan tulevatkin siellä sitten vastaan. Pakko myöntää, olen kokeillut, ei toimi. Mutta nyt on kaksi kertaa käynyt niin, että niitä asioita, joita olen huutonetistä ja torista tiiraillut suurellakin hartaudella on sitten löytynytkin kirppisreissulta aivan, kuin tilauksesta.

Katselin pitkään Vuokon ja Marimekon vanhoja puuvillakankaisia toppatakkeja, siis sellaisia tikattuja, pitkiä ja melko yksinkertaisia, joissa on nepparit. Ne olivat aina, joko aivan liian vaaleita, tai sitten väärää kokoa. Marraskuun alkupuolella pysähdyimme kirppikselle, jossa käymme melko harvoin ja siellähän se Marimekon toppatakki odotti minua kirkkaanpunaisena ja tismalleen oikeassa koossa. Hinta 8 euroa.

Tällä viikolla tein pikkukierroksen tätini seurassa kirppiksillä, mutta en tuonut mitään kotiin. Kuitenkin kotona kerroin Puukenkämiehelle, että jotain sinne saattoi jäädä, mikä jäi mieltä vaivaamaan. Palasimme Konttiin ja sanoin kolme Ruuturitaria kädessäni, että näiden väri kyllä muuttuu, kun viedään ne päivänvaloon. Puukenkä epäili hetken, mutta vei ne kolme lasia kassalle. Kotona sanomalehden sisältä ei tullutkaan esiin harmaansinisiä laseja, vaan juuri kuten pitikin, violetinpinkit Ruuturitarit. Hinta kolmelle 18 euroa.

Kyseessä on siis Kaj Franckin Nuutajärvelle suunnittelema Ruuturitari ja värinä tässä on neodymi lila, joka loisteputkivalossa ja hämärässä on siniharmaa, päivänvalossa ja halogeenivalossa lila, lähes pinkki. Sarjaa on tehty myös turkoosina ja kirkkaana.

Tämä oli esimerkki siitä, että niitä joululahjoja voi myös toivoa löytävänsä kirppiksiltä ja kirppishenkisiltä tovereilta voi joskus ohimennen kysellä, mitä aarteita he toivoisivat löytävänsä ja pistää sellaiset tiedot korvan taa, jos kävisi tuuri.

-Neiti Räsymatto-

13 kommenttia:

  1. Itsellä kyllä yleensä niin, että mitä etsii, ei löydä, mutta kun ei oikein mitään etsi niin varmasti tulee löytöjä vastaan. itse ostin vasta joululahjaksi ystävälleni kirjan ja kirkkaan nuutjärven kulhon, kirpparilta siis.

    VastaaPoista
  2. Uskon minäkin siihen, että kun ajattelun keskittää tiettyihin juttuihin, niin niitä alkaa ennen pitkää tulla vastaan, vaikka aluksi tuntuisi päinvastaiselta. Siskolle on menossa pakettiin kirppislöytö, mutta sen voi paljastaa blogissamme vasta lahjansaaja itse!
    Nuo lasit on hienot.

    VastaaPoista
  3. Ihanan väriset lasit! Vaikea kuvitella noita harmahtavina. Ruuturitari näyttää hyvältä, pitää alkaa metsästää.

    Minulle kävi taannoin juuri noin kuin sinulle! Olin etsinyt erästä lahjaa kirppiksiltä jo jonkin aikaa, enkä uskonut sellaista löytyvän. Sitten yhtäkkiä löysin, juuri sellaisen kuin pitkin!

    VastaaPoista
  4. JEE miten hyvä tuuri, huippua! Välillä se onni kyllä osuu kohdille ja saa hyvän mielen pitkäksi aikaa.
    Ja jos en oo muistanut kehuskella teitä, niin teen sen nyt: teidän blogi on niiiiiiin mielettömän ihana ja täynnä kivoja ja mukavasti kirjoitettuja juttuja.
    Tätä on aina ilo lukea ja ihailla kotia ja löytöjä.
    Jatkakaa samaan malliin joohan? :D

    VastaaPoista
  5. Mulla on muutaman kerran käynyt just tuollalailla ja onhan se huikea tunne kun löytää sen mistä on haaveillut. Magiaa?!

    VastaaPoista
  6. Sanna: Kirppislahjat on kyllä tärkeitä, itselle tulee hyvä fiilis siitä, että joku on todella tehnyt löydön ja sen tehdessään vielä ajatellut, että antaa sen minulle lahjaksi, tuntuu erikoiskohtelulta.

    Kirsikka: Jännittävää, mitähän se Katjuska saa.

    Karkkis: Googlaamalla varmaan löytyy se väriero, aurinkopulloakin on ilmeisesti tehty joskus tuossa värissä. Jollekin siniharmaan ystävälle olisi varmaankin hirveä se hetki, kun se vaihtaisi väriään pinkiksi.

    ullamaj: Voi kiitos värikaveri! Kyllähän me jatketaan samaan malliin ja luulen, että alakerrasta saadaan vielä lisää virtaa ja väriä, kun päästään toteuttamaan keittiöminäämme molemmat. Ja taideseinä, siitä tulee hieno.

    Iris: Ehkä juuri magiaa tai sitten osoitus siitä, etteivät omat toiveet ole ollenkaan suuruudenhulluja, hyvä piirrehän se on, että ilahtuu vanhoista kangastakeista tai juomalaseista ja pysyy niillä tyytyväisenä.

    VastaaPoista
  7. Oi, kävipä sinulla tuuri. Minusta tuollainen aarteenmetsästys on kivaa.Itse löysin tänään vanhan käsinpuhalletun pullon, jollaista olinkin etsinyt marjaoksalle.

    VastaaPoista
  8. Katjuska: Lasiaarteet etenkin ovat erityisen mieluisia. Marjaoksaa ei muuten kannata heittää pois ollenkaan, siitä tulee tosi hieno myös kuivuessaan, jos tarkoitat punamarjaista Ilex-oksaa.

    VastaaPoista
  9. Vaihtelevasti toimii ja ei toimi. Kun oikein kovasti ja ahkerasti etsii jotakin, niin ei löydy, sitten se saattaa tulla vastaan, kun ei enää etsi. Olen etsinyt vuosia Arabian sienikulhoa, mutta en todellakaan maksa siitä 150 €. Sillä hinnalla kulho lähti juuri huutokaupasta, huhhuh. Nyt etsin kristalli viinilaseja, kun lauantaina on juhlat ja yksi puuttuu, että kaikille riittäisi. Niin ei sitten missään ole ja niitä on aina kirppareilla :)

    VastaaPoista
  10. Hui-Hai Piia: Aika paljon on aarteita tästäkin maasta lähtenyt Japaniin ja joskus tulevaisuudessa niitä vanhoja Arabia-aarteita Suomalaiset tilaavat Japanilaisista nettikaupoista. Melko huvittavaa. Nykyisin Kontit ja muut paikat katsovat tuotteille hinnat netistä, eikä tavarat vitriinistä liiku yhtään mihinkään, sitä tekevät myös kirppismyyjät. Eivät ota huomioon sitä, että niillä netin astiakaupoilla on kaikenlaiset yritykselle kuuluvat maksut kontollaan ja siinä tuotteen hinnassa mukana, eikä se hinta ole sen tuotteen oikea arvo.

    VastaaPoista
  11. Ihanat lasit, tosi kaunis väri! Enpä ole moisesta kirppistoivekikasta kuullutkaan, täytyy ottaa testiin ;)

    VastaaPoista
  12. Jutta: Kerrot sitten miten kävi!

    VastaaPoista
  13. Tämän sarjan nimihän ei virallisesti ole Ruuturitari. Ruuturitaria on tehty ainoastaan kirkaana, ja se on paksumpaa puristelasia.
    Tätä sinun löytämääsi Nuutajärvi on tehnyt tilauksesta osuuskaupoille. Väreinä kirkas, turkoosinsininen, vaalean violetti ja harmaa. Nämä on puhallettua, ohutta lasia.
    Kannattaa lukea Kaj Franckista ja hänen tuotannostaan tehtyä kirjaa.

    VastaaPoista