Donna ja Terho

Lauantaina sukelsimme sinisellä kulkupelillä sumuun ja lähdimme kohti Tamperetta. Ensin tapasimme pikkusiskon, jonka jälkeen lähdimme suorittamaan vuotuista messuhikoilua Kädentaidot-messuille. Tätejä oli vapautettu halleihin kahdensadan bussilastillisen verran(=paljon), käsivarret mustelmilla yritimme nähdä siellä tungoksessa jotakin ja vielä kyetä liikkumaankin. Jos olisi ollut tyystin täditön ihmisparka, siellä olisi ollut mistä valita.

Syöksähdimme keraamisten tammenterhojen ääreen ja samalla osastolla meille sirkutteli tuo sulosäärinen Donna, emme pystyneet pyristelemään vastaan, kun vaaleanpunainen hamonen oli niin päättäväisen viehkeä. Kurkkaa Munkaan facebook-sivut. Huomasin, että Porvoon Taidetehtaan Joulumarkkinoilla olisi myös tarjolla Munkaa-keramiikkaa. Siellä olen käynyt lähes joka vuosi, jo ennen, kuin uutta Taidetehdasta olikaan ja ennen Puukenkämiestä. Siellä on aina ollut jotakin ostokelpoista, viime vuotta pääsi myös taiteilijoiden kiehtoviin työhuoneisiin visiitille.

Piparimuottikokoelman täydennysosaksi tuli puudeli, hyvin sopii sinne puutarhatonttujen ja dinosaurusten sekaan. Vielä, kun pääsisi paistamaan niitä. Olisiko jollakin ilmakuivattujen pipareiden ohjetta? Tai pannulla paistettavien pipareiden? Tai toisaalta voihan niitä kesälläkin paistella, josko silloin olisi jo paistomasiina.

Viimeisen kuvan Raku-tekniikalla tehty lintu oli kerrassaan hieno. Sen on valmistanut Paula Noponen, jolla oli valikoimassaan myös todella kauniita valaisimia.

Hikihän siellä tuli tänäkin vuonna, mutta tämmöisille kaiken nähneille messurotille oli paljon uutta ja se on kieltämättä aina virkistävää. Ensi vuonna uudelleen, mutta ehkäpä vähän hiljaisempana päivänä sitten.

-Neiti Räsymatto-