Vanhat kaapit osa 1

Meillä on molemmilla tapana roikkua silloin tällöin Tori.fi:ssä ja keksiä kummallisia hakusanoja vanhoille huonekaluille, sitten joskus käy hyvä tuuri (noin kerran vuodessa) ja sattuu löytämään jotakin omasta mielestä melko uniikkia. Yleensä haaveille tulee seinä vastaan hinnan tai sijainnin kanssa, usein kuitenkin sijainnin. 

Tämä Laitilasta haettu sairaalan tai terveyskeskuksen vanha lääkekaappi opetti meille heti pari olennaista asiaa. 

1. Kysy aina ostaessasi isoa huonekalua, että sattuisiko se menemään vaikkapa osiin (tämä muistutus on etenkin Herra Puukenkää varten). Okei, sohva harvemmin menee, mutta tämä olisi mennyt, ajeltiin sitten koko päivä peräkärryn kanssa. Olisi mahtunut kyytiin muitakin löytöjä, mutta...

2. Viikonloppuisin saattaa olla kirpputori-ihmiselle silkkaa kärsimystä tehdä matkaa, kun kaikki apajat sulkevat ovensa viimeistään klo 15. 

Kaappi vahattiin mehiläisvahalla ja kannettiin yläkertaan, sillä meille sen kunto on kyllin hyvä, joku toinen olisi ehkä tarttunut maalipensseliin. Ovissa olevat kyltit, sisällä oleva lukollinen pikkukaappi ja vetolaatikot tekstein 'teipit' ja 'potilaiden rahapussit' vihjaavat kaapin edellisestä elämästä. Eihän sitä tiedä kenen rahapussia tuolla on säilötty. Kaapin on määrä päätyä olohuoneeseen, sitten joskus kun meillä sellainen on. 

Matka Laitilaan ja Nuutajärven kautta takaisin Lahteen jäi sinisen urhean ratsumme viimeiseksi, sillä auto raukka joutui rattijuopon romuttamaksi ollessaan parkissa. Ei ihmisvahinkoja, mutta tietenkin autoilua rakastavien retkeilijöiden painajainen on olla lähes kuukausi autotta. Nyt sininen urhea on saanut seuraajan ja kesä voi taas jatkua, kuten oli suunniteltu.

Lisää kertomuksia kaapeista on tulossa.

-Neiti Räsymatto-