1.9.2016

Seikkailuperuste: kasvit











































Kun kaksi kasvillisuudesta innostunutta henkilöhahmoa poistuvat kotoaan tekevät he huomioita ympäröivistä kasvikunnan edustajista. "Kato tuolla pihalla on noin iso hevoskastanja!" ja syksymmällä saman pihan kohdalla "Kato miten isoja noi kastanjat jo on!" Jopa hautausmaalla on pakko ihan vähän katsella lähempää moottoripyöräkypärän kokoisia hortensioita.

Silloin tällöin retkelle lähtemisen ajatus on päästä näkemään kasveja, joskus ne tulevat eteen vahingossa, kasvillisuusintoilijat löytävät itsensä arboretumista tai taimimyymälästä. Välttämättä kasvi-iloon ei tarvita erikoisuuksiakaan, vanhat tututkin riittävät. Jotkut keräävät pokemoneja, jotkut keräävät mielensä lokeroihin kasvikirjastoa, päästä näkemään jotakin kaunista on usein riittävän hyvä, ei ole pakko omistaa.

Keväällä huuma on suurempi, kun talvesta on selvitty ja jokainen maasta päätään puskeva on ihme. Sitten hetkeksi hieman helpottaa, mutta suurimman kukkatulvan kohdalla on jo vähän vaikeaa olla hihkumatta ääneen. Tämän merkinnän kuvat ovat kaikki retkiltä. Joskus hyvä löytyy läheltä, joskus pitää poiketa tieltä ja hengästyttävää nähdäkseen on joskus ajeltava lossillakin.

-Neiti Räsymatto-


















































































4 kommenttia:

  1. Niin kauniita kasvikuvia! Ei ihme, että innosta on pakko hihkua. Nuo salaatitkin ovat niin söpöjä ja sitruunat - ei niitä voi vastustaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se vierailukohde voisi olla teillekin mahdollinen, Westersin puutarha Kemiön saaressa, käykää ihmeessä, saattaisit tykätä paikasta.

      Poista
  2. Tuo sitruuna, hätkähdyttävää! Hengästyttää. Onneksi siinä on kotoinen krassi juurella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisit pyörtynyt tuolla moneen kertaan, minäkin lähes. Omituinen kasvi, joku yrtti, oli kasvanut hienosti ja näytti aivan suurelta mustekalalta. Oli huimat kukkapaljoudet ja hirmuisen hieno rakennus siellä. Ehkä teen niistä lopuista kuvista joskus talven pimeydessä jonkun päivityksen.

      Poista